Volvo-Suursaari Race kilpailuraportti

Päivää ennen kilpailua kipparin puhelin soi pahaenteisesti: kaksi Suursaareen lähtijää ilmoittautuu sairastupaan. Onneksi sitkeä Crew bossimme Heppi päättää pelastaa meidät puolikuntoisena pulasta ja lähdemme matkaan vain yhden miehen vajaana.

Eestin lahja Suomen avomeripurjehdukselle Tiit Haagma ajaa asiallisen startin ja pääsemme matkaan aivan kärjen tuntumassa. Code 0 nousee Melkin kulman jälkeen, mutta reippaasta menosta huolimatta Anna, Swan, Luna ja Aquavit kääntävät Kasuunilla ennen meitä. Ladybird väijyy kaapelinmitan päässä takana - tilanne on kutakuinkin odotetun kaltainen. Kassulla jiippaamme heti ja vaihdamme samalla ruorimiestä. Kippari pääsee tuulettamaan Aquavitin ohitusta jo parin mailin kuluttua - asiaa saattoi auttaa se, että Aqu ajoi ulos merelle, vaikka paaran halssi vei suoraan kohti merkkiä.

Kotkan portilla olemme mukavissa asemissa. Anna on mennyt menojaan, mutta Swankku ja Luna ovat lähituntumassa, Ladybird ja Aquavit sopivasti takana. Karkea veikkaus on, että olemme lähellä kärkeä ja maaliin voi ehtiä ennen kuin baarit menevät kiinni. Tilannetta hankaloittaa VHF, joka aiheuttaa yllätyksen olemalla lähes mykkä. Kuulemme kohinan seasta kilpailijoiden ilmoituksia, mutta kukaan ei kuule meitä. Rannassa testattu koneisto pettää - What to do?

Saaren kierto sujuu ennätysajassa - kisainsinööri Johansson asentaa VHF:n vara-antennia ja putsaa laitteistoa karstasta - ja saa kun saakin vehkeen toimimaan. Hurraahuuto aliarvostetulle insinöörirodulle! Insinöörimme (joka on myös kokkimme) muistaa tämän jälkeen arvonsa ja päättää, että saamme pärjätä koko kisan voileivillä, koska on tärkeämpääkin puuhaa kuin ruuanlaitto. Kunnioitamme sankariamme sen verran, että olemme marisematta ja pureskelemme kiltisti ruisleipää...

Olemme varautuneet ajelemaan Kotkan portilta Kasuunille spinnulla tai ainakin codella, mutta saammekin perinteitä kunnioittaen kryssiä takaisin. Baariaikataulu pitää suunnitella uudelleen, onneksi sentään tuulee. Kryssi kulkee mukavasti, perässä hiipinyt Ladybird jää kauas taakse, mutta Aquavit sen sijaan lähestyy hiljalleen. Vaihdamme ruorimiehiä ja testaamme stabiileissa olosuhteissa erilaisia trimmejä, mutta vene kulkee tasaisen varmasti 7,1-7,3 solmua. Tiit haluaisi mastoon lisää prebendiä, hmmm... testataan Hangö-Sandhamnissa.

Kasuunilla näemme Swanin ja Lunan kääntävän; kello näyttää, että voittoon on hyvät mahdollisuudet. Code ylös ja kohti maalia! Gråskärsbådania lähestyttäessä tuuli moinaa ja loppuu kohta kokonaan. Jäämme Gråsalle parkkiin ja Aquavit pysäköi viereemme. Kukaan ei enää puhu baariin menosta. Katselemme, kun Luna häviää heikossa rantakorassa Melkin kulmalta sisään.

Puolentoista tunnin kuluttua pääsemme uudelleen liikkelle, mitalit on jo unohdettu. Kryssimme heikossa luoteistuulessa hiljaa maaliin ja joudumme päästämään Aquavitin edellemme. Onneksi takaa ei tule ketään ja laskemme olevamme neljänsiä. Lunan varaslähtö nostaa meidät kolmanneksi, joten pääsemme kuitenkin palkintopallille. Parempaakin olisi saattanut olla tarjolla, mutta Suursaaren kierto on aina yhtä arvaamatonta puuhaa. Samankokoisista veneistä saimme Ladybirdin pidettyä reilusti takana ja Aquavitin vierellä, joten voimme olla suhteellisen tyytyväisiä omaan suoritukseemme.